27.8.2014

Kilpavarustelun Korkeajännitys siirtyy merten alle

Työläjäni on tunnetusti koostunut lähinnä tela-ajokeista ja nyt muutamasta lennokista. Tarjosin tässä yhtenä päivänä kodin vähän aloitetulle tyypin XXIII -sukelluseveneelle. Tuo vekotin on hippasen vajaa metrin mittainen!




Jagpanther tuli tarjoamaan skaalausapua


En nyt ihan tiedä, missä välissä tämän vuoro tulee. Patteripantterin valmistuttua tiedetään, onko vastaus "heti seuraavaksi" vaiko "myöhemmin".

20.8.2014

13.8.2014

Pantterin tassuttelu

Telakoneisto

Kolmea limittäistä telapyöräsettiä paikoilleenlaitellessa ei käynyt kateeksi niitä piruparkoja, jotka saivat vääntää näitä tosimaailmassa ties minkälaisessa säässä. Näppärästi uloin telapyöräsarja pitivät kaikki muut paikallaan ja nekin kiristettiin ruuveilla siten, että kaikki saivat pyöriä vapaasti mutta hemppumatta eestaas. Säätötarvetta ennakoidakseni en vielä tässä vaiheessa iskenyt ruuvinkannat jemmaavia tulppia paikoilleen, kuten kuvista näkee.

I

II

III

Palautuspyörät pyörivät nimensä mukaan vapaasti akselillaan ja ne vain painettiin kiinni ko. akseliin. Vetopyörille oli puolestaan omat kiristysruuvinsa, joilla ne pistettiin tiukasti kiinni vaihteiston pyörittämiin akseleihin. Oikeanpuoleisessa vetopyörässä näkyy ainakin ruuvin paikka, jollei ruuvia itseään.


Ketjut

Telaketjut olivat vähän huolestuttava osa tässä projektissa. Aika pienellä vääntämisellä sain ne paikalleen. Tietysti ohjetta seuraten ne piti ottaa samantien irti, koska ketjut blokkasivat ylärungon kiinnitysruuvit! Sitten sain pujottaa ketjut taas paikalleen pyörimistestausta varten. Korinaa.





Koeajo

Suurin huoleni olikin, repeävätkö ketjut, pyörät tai jokin muu osa irti kun pistäisin moottorin käyntiin. Ihan ensimmäiset sekunnit rakennelma piti vähän omituista meteliä, mutta parin ketjunmitan jälkeen lakut asettuivat paikoilleen ja lopettivat ylimääräisen kohelluksen.

Se toimii!


Otin minä tuosta videonkin, mutta taidan ottaa uuden sitten, kun vaunu on valmis ja yli-innokas kaksivuotias apulaiseni on poissa auttamasta. Jollei muuten, niin jonkunlaisen vakavanaamaisuuden ylläpitämiseksi.

7.8.2014

Pantterin turkki

Toinen pikapostaus tähän väliin, jotta bloginkuvatus pysyisi vähän paremmin reaaliajan tahdissa. Alunperin olin ajastanut tämän ensi viikolle, mutta kun sain telapyörätkin vihdoin kuosiin, lähteköön tämäkin matkaan.

I

Päätin, että alarunko olisi pääsääntöisesti Dunkelgelb, joten räimin sitä (VMA 71.081) kaikki oleelliset pinnat täyteen. Reilun kolmasosan telakoneistosta suihkin samalla vaivalla ja vedin taikahatustani jonkunlaisen kuviopohjan sekä torniin että vaunun ylempään rungonpuolikkaaseen.




II

Seuraavana iltana otin käsittelyyn noin puolet vielä maalaamattomista telapyöristä / vast. ja kynäilin lisäruntuja vaunuun ruskealla (VMA 71041). Pyrin noudattamaan aiempia muotoja mutta silti korjaamaan mahdollisia jäätyneitä käpyjä matkan varrella. Jälki ei ollut tässäkään välissä täydellistä, enkä hermoillut siitä, kun kolmas maalauskierros oli vielä tekemättä.
Toisaalta, täydellisen mahtava maalipinta ei sekään ole aina ehkä se tavoiteltavin kohde, jos miettii, että ei se ehkä ihan niin justiinsa ollut kentälläkään. Oma rehellinen mielipiteeni on edelleen, että vouhottaminen on turhaa ja viihtyminen on oleellisempaa kuin "harrastusnatseilu".




III

Naamiokuvion kolmas ja viimeinen maalattava väri oli siis vihreä (VMA 71.096) ja mielestäni kaiken valmistuttua hoksasin, että olin unohtanut alakeulan lähes tyystin. Ei se ihan Dunkelgelbiksi voinut jäädä, mutta jouduin sitten korjailemaan tekeleitäni uudemmalla maalauskierroksella. Hupsis.






Hupsistakeikkaa

IV


Korjailin sitten koko tekelettä uudemman kerran yhtenä helteisenä iltapäivänä. Vasta nyt kuvia katsoessani hoksasin, että takaosassa vasemman laatikon Zimmerit-tassa on lepattanut tuulessa jo hyvän aikaa.
Kuvista jäi pois telakoneiston paikkamaalailu (kuka niitä kiekkoja jaksaa nimenomaisesti tuijottaa?) ja myöhempi telapyörien reunojen mustanharmaalla maalaaminen.






6.8.2014

Pohjamaalattu pantteri

Loppuheinäkuun helteestä huolimatta otin ja ruiskuttelin pohjamaalit vaunuun yhtenä iltapäivänä. Zimmerit-tarrojen päällä efekti oli ihan toimivan oloinen, mutta katsotaan nyt kun niihin saadaan jotain oikeaa väriä. Hehkeässä lämpötilassa maali rupesi valumaan yhä heikommin ja heikommin, kun pääsin telapyörästöön asti, joten ne kaipaavat varmaan vielä vähän korjailua, samoin vaunun kansipuoli.

Ykkösiteraation kuvasatoa