Valmista: Projekti I/24

Doomguy Urbie

 

No tässä se nyt oli olevinaan, UrbanMech maalattuna vähän Doomguyn tapaan, Eldoniusrexin kuvan inspiroimana, mutta ilman Baron of Hell -laumaa ja kirkkaanvihreitä veriläiskiä ja auttamaan köpöttelevää kaveria taustalla. Tuskin näitä kahta yhdistäisi, jollen sitä erikseen julistaisi, mutta tätähän se oli. Originaalitaiteesta unohdin muuten tuon oikean sisäreiden revenneen haalarinpalan verinaarmuineen, mutta tokkopa sitä olisi tuosta nappulasta erottanut vaikka olisin sen sinne erikseen toteuttanutkin.

Union Aerospace Corporation

Kuten aiemmin maalikuviota miettiessäni höpisin, BattleTechin korporaatiomaailmaan Doomin (1 ja 2) Union Aerospace Corporation -konglomeraatti sopi kuin nakutettu, joten tietysti UAC:lla oli omat joukkonsa etteivät joutuneet turvautumaan laitostensa suojelussa palkkiksiin tai perimysvaltioiden sotavoimien suopeuteen.

Kun puhuttiin pelistä, jonka alkutarina on summattavissa parilla lauseella, sen kummempaa virallista alkuperäistä maailmanrakennusta ei ollut, kun Tom Hallin design-dokumentista ei loppujen lopuksi käytetty sen ihmeempiä. Päätin siis ihan omin lupineni, että Doomguy oli sen paras ilmentymä, vaikka mistä tahansa neljästä moninpeliväristä (vihreä, indigo, ruskea, punainen) tai entisistä ihmisistä (zombie, haulikkokessu, minigun-jantteri olisi voinut ihan yhtä hyvin ottaa mallia värikuvioonsa. Tai sitten tuohon vihreän haalarin päälle olisi voinut vetää sinisen superpanssarin! Mikään näistä ei tietenkään sopinut kansitaiteeseen, joten ö-mappiin tuommoiset ideat.

Tätä samaa kaavaa voisi tietysti koettaa toistaa kolmen muun kevyen BattleMechin kanssa ja toteuttaa sillä yksi peitsellinen korporaatiojoukkoja Klaanien, palkkisten tai avaruussoneran (tai mikä lukijan suosikki-inhokkioperaattori nyt sitten onkaan) sekaan riekkumaan.

UrbanMech UM-R60

Kolmenkymmenen tonnin kevyt BattleMech, järkyttävän hidas käkätin, jonka ovelin ominaisuus oli 360° pyörivä torso. Aseistuksena oikeassa kädessä köpöttelevällä roskapöntöllä oli Imperator B - autokanuunaa (AC/10) yhdellä tonnilla murkuloita (10 laukausta) ja vasemmassa kädessään sillä oli Harmon Lightin pikkulaseri (SLas) niitä pudonneiden avaimien etsimisretkiä varten. Kaupunkisotakoneena sillä sentään oli hyppyraketit ja kai se DOA-hyökkäyksen kolmen vahinkopisteen uhka vainolaisen ylärunkoon oli parempi kuin ei mitään.

Kuvat

Maalaaminen oli hauskaa, isoimmat ongelmat aiheutin ihan itse käyttämällä punaista pohjamaalia. Pienellä värialueiden lisäsuunnittelulla ja ehkä maskaamisella olisin saattanut saada siitä kivemman näköisen, mutta olin aika tyytyväinen lopputulokseen.

 

 

Ketuiksi tuossa menivät nuo harmaalla harmaalle väkerretyt piskuiset UAC-tunnukset. Kuvittelin kylmänharmaiden erottuvan taktisen tehokkaasti lämpimääntaitetuista harmaista mutta eipä se nyt sitten ihan niin hyvin toiminut. Niillä olisi pitänyt olla mustat ympärysviivat vähintään erottumista varten.

Tyytyväisyyttäni kuitenkin kasvattivat laserlinssit, jotka onnistuivat mielestäni vallan mallikkaasti. Tässä on nyt vuoden aikana tullut testailtua erilaisia uusia metodeja, kuten öljymaalit ja linssiefektit. Mitäs hullua tai aiemmin hullunvaikeana kalupakista poisjätettyä seuraavaksi testattaisiin?

todoList.append("osta se tripodi")

Ajankäyttö

En seurannut ajankäyttöäni sen tarkemmin tälläkään kerralla, mutta aktiivista aikaa kului pari tuntikourallista. Kuvittelin tämän olevan tosi nopea keikka, kun nappula oli pieni ja idea oli kristallinkirkas heti alusta alkaen. Idean kirkkaus tosin himmeni siinä vaiheessa kun piti päättää mikä oli käsissä mitäkin väriä, mutta fiilispohjalla minä tämänkin tein kuten aina. Joten jos hourailisin, että kyllä tähän täysi työpäivä meni, en olisi ehkä arpomassa kamalasti alakanttiin, yli tämä arvaukseni ei ainakaan mennyt, siitä olin varma.

Kuvien käsittelyaikoja tai lätinänkirjoitusaikoja en laskenut tähän, mitä koetin aktiivisella ajalla tarkoittaa 🙃

Marsilainen roskis

Marsilaatta

Tietysti Doomguy-teemainen UrbanMech tarvitsi Doom-teemaisen heksapohjankin. En ole ollut mikään maastontekokaveri, joten ei minulla ollut juurikaan mitään ihmeellistä materiaalia siihen touhuun. Peräti kahdesti käyttämäni Citadelin tekninen halkeilevan maan efektimaali oli varmaan kuivunut kokonaan, joten en jaksanut edes ajatella sitä vaihtoehtona.

Jotkut olivat kehuneet, että Archerini heksapohja oli hieno, eikä siinä ollut kuin muutamalla öljymaalilla sävytettyä Woodland Scenicsin ballastia. Mietin, että sillä voisin jatkaa, mutta ihan vain vaihtelun vuoksi alle voisi liimata pienen kiven tai pari. Innokkaampana olisin saattanut rakentaa tasaiselle pohjalle jollain akryylimudalla tai erikeepperikerroksilla pinnanmuotoja.

Sorapala

Talven aikana kotiin kulkeutui ihan naurettava määrä soraa. Jokunen murikka oli jäänyt eteisen nurkkaan ja mitäs minä ulos lähtisin kiviä etsimään jollei ollut pakko? Koesovitin kolmea, päädyin pikaliimaamaan pienimmän niistä UrbanMechin nenän alle.

Kyllä, hiekoitussorakappaleena tuo oli aika hervoton!

Liimaa ja putua

No tässä ei nyt ollut kovin paljon sen ihmeempää: peitin pohjalaatan erikeepperillä. Kippasin märän liiman päälle terveellisen annoksen ballastia. Ravistelin ylimääräiset säistyslootani (jos oikein muistelin, se oli Games Workshopin keisarillisen kotkan ja kokoluokkansa perusteella Basiliskin loota) pohjalle. Lopuksi rapsutin UrbanMechin jaloista ylimääräisiä kökköjä mäkeen. Loput jäivät odottamaan liiman kuivumista.

Irtokuvien sijasta gimppasin tekoseni yhteen koostekuvaan.

Siinähän se sitten nökötti keskenään yön yli. Seuraavana iltana katselin punertavia värisävyjä, mietiskelin että tekisin tämän ihan vain öljylitkuilla niinkuin viimeksikin. Pohjalle voisin tehdä tiilenpunaisen kerroksen ja sitten lisätä siihen yhtä tai kahta ruostetta. Liikaa ei kannattaisi söheltää, ei siitä tulisi kuin sekasotkua.

Maisemointia maaleilla

Arvoin hetken, mitä maaleja käyttäisin. Päädyin lopputulokseen "ei liikaa" ja otin kolme vielä testaamatonta uutta öljymaaliani testiin. Ruosteet saivat siis tällä kierroksella jäädä, ehkä kokonaan.

Sotkin kaikista kolmesta maalistani ohuehkoa litkua. Pohjalle maalasin tiilinpunaisen (ABT220 Dark Brick Red) kerroksen, joka oli ainakin märkänä ehkä vähän tummempaa kuin kuvittelin. Kts. ensimmäinen ruutu alempana elelevästä tetraptyykistä. 

Sen kummempia odottamatta käytin ruosteväriä (ABT260 Oxide Patina) joidenkin valoisampien paikkojen, kuten laatan reunojen ja kivenpalan yläpintojen korostamiseen. Tämä näkyi luonnollisesti seuraavassa ruudussa.

Likaisen maan (ABT090 Industrial Earth) värin kanssa muutin melkein mieleni, mutta käytin sitä lähinnä varjoihin, kiven reunan alle, UrbanMechin alapuolelle ikäänkuin varjoa kuvastamaan, sekä sen jalkojen ja marspinnan reunoihin. Kauniiksi lopuksi levittelin maalia vähän Urbien jalkoihinkin blendaussiveltimellä. Märän maalin esimerkki oli näkyvissä loppuruuduissa.

Seuraavana päivänä tarkistin kuivuneemman maalin näkymän, jossain palaverien välissä. Aurinkokin paistoi, joten valo oli kovin erilaista edellisillan kuviin verrattuna.

Kovin oli punainen marsinpinta, mutta ei tasaisenpunainen joten jotain tolkkua tuossa minun sävyleikissäni oli ollut. Ehkä tuo kivi saattaisi hyötyä vähän erilaisesta punaisesta, joten voisin sittenkin vielä kaivaa toisen ruostevärin esiin. Ehkä jopa sen vaaleamman ruosteen, niin tulisi selvästi erilainen murikka.

Ruostettakin

No en minä sitä kauaa miettinyt, tarkistin vielä marsilaisfiiliksen puolisolta ja hänenkin tuomionsa oli "liian punainen". Tökin varjoalueille muutaman täplän tummaa ruostetta (ABT070 Dark Rust) ja valoisammille vaaleaa (ABT060 Light Rust). Blendasin ne pyöreäpäisellä siveltimelläni ja jätin kuivumaan.

Parempi se näin tuntui olevan. Noita jalkojen kerroksia saattaisin vähän keventää, tai sitten katsoisin seuraavana päivänä vähän kauempaa.

Toimi hyvin.

Pohjalaatan sivut

Maalasin koko laatan laidat saksalaisittain tummanharmaiksi. Etukulman, tuon mihin keskitorso osoitti, päätin merkata varoitusraidoilla. Jos olisin taidokas, olisin koettanut toteuttaa jotain Doom-henkistä, mutta eihän minusta mihinkään seinätekstuurien toistamiseen ollut.

Varoitusraidat toteutin maalaamalla koko sivun ensiksi keltaokralla ja sen kuivuttua maalasin raidat harmaalla. Näin sain varmistettua sen, että varoitusraitaa oli vain ja ainoastaan etusektorissa.

Muistaessani maalasin vielä AC/10:n tähtäinlaserin edestä rungonpunaiseksi jääneitä tahroja keltaokralla, ne kun näkyivät joissain kuvissa ärsyttävästi läpi vaikkeivät kelvottomat silmäni niitä nappulasta itsestään ottaneet huomatakseen. Samoin maalasin etummaisen ohjaamolasiparin alemman etuosan sekä yhden pikkuikkunan pystypalkin punaisella taitetulla kiviseinäharmaalla, koska siihen oli valunut sinistä. Uusi sävy ei ehkä osunut täydellisesti aiempiin harmaisiin, mutta sopi paikkoihin paremmin kuin sähkönsininen.

Ja sitten piti vielä käyttää kuivatusaikojen kanssa pari täplällistä kirkasta lakkaa (Vallejo 70510 Gloss Varnish) linsseille. Ikkunalasien kanssa pärjäsin yhdellä, koska niille ei tarvinnut yrittää saada kuperaa linssipintaa.

Jalkojen ruosteenväriä kevensin ja levitin hieman blendaamalla. Nyt se kelpasi minulle.

 

Tässä tämä nyt sitten rupesi olemaan. Hämmentävän paljon aikaa UrbanMechiin meni, varsinkin jos vertasi Archeriin. Nyt kyseessä oli paljon pienempi miniattyyri, paljon omituisempi maalikuvio (ja omat oudot värikerrostumaideani) ja pari ihan tyhmääkin erhettä, kuten värilämpötilan vaikutus eri värien välillä.

Laserroskis ikkunoilla

Tässäpä sitten taas nähtäisiin, oliko ratkaisuni maalausjärjestyksestä hyvä vai päätön. Tähän mennessä olin jättänyt nämä aina ihan loppuun, enkä ole sen ihmeemmin joutunut katumaan, joten luotto oli korkealla.

Ikkunalasit

Kuten toissapostauksestani ehkä saattoi jotenkin havaita, että olin kytännyt väriympyrää ja jopa lukenut jotain rutinoita väriteoriasta. En sillä että yrittäisin jotain hienoa, tai edes seurata jotain tiettyä suuntaa, vaan silkkaa uteliaisuuttani ja myös sopivien värien löytämistä varten.

Väriympyrää olin katsellut sillä idealla, että löytäisin sopivanlaisen ikkunalasien värin, joka erottuisi taktisesti viherkellertävästä päämaalikuviosta. Niiden vastapäätä löytyi violetti / liila, mutta tämä olisi vaatinut sen verran värien sotkemista, etten halunnut lähteä sille tielle. PPC-sininen toimisi oletettavasti myös hyvin (ja jos haluaisin vääntää sitä jälkikäteen kohti punaista, voisin litkuttaa tekoseni Citadelin Druchii Violetilla mikäli sekin ei ollut kuivunut purkkiinsa Citadelin tämän vuosituhannen maalien ja purkkien laatua ohimennen kommentoidakseni).

 

Koska luukkuja oli niin monta, en pysähtynyt näpsimään kuvia per maalikerros. Nuo olivat myös hävyttömän pieniä viiruja muutenkin pienessä mallissa, joten kiiltoefektin tekeminen niihin oli vähän kaukaahaettua. Tässä upeassa triptyykissä oli neljän maalikerroksen efekti: pohjalla puhdas sininen (VGC 72023 Electric Blue), sen päällä vasemmassa yläkulmassa aina vähän pienempiä ja vaaleampia (VMA 71279 RAL9001 White) kerroksia. Tuohon kuvasettiin en vielä tökännyt valkoista kiiltotäplää per ikkunalasi, kun en luottanut silmiini ja käsiini niin pitkän räpellyksen jälkeen.

Pikkulaseri ja tähtäin

Pienen lasertykin linssivärissä ei ollut mitään arvottavaa, kun olin päättänyt laserieni värit jo aiemmin ja olin pysymässä niissä. Isompi ongelma oli nyt, kuten viimeksikin, mitä ihmettä tekisin noiden muiden linssien kanssa? Tähän mennessä olin käyttänyt samoja tai haaleampia punaisia kuin pikkulasereissa, mutta johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta jokin erivärinen linssitys olisi selvä. Mietin keltaoranssia tai violettia, mutta en oikein osannut päättää.

Jätin arpomisen toiseen kertaan, menin nytkin punaisella ei-aselinssillä. Metodi oli edelleen sama kuin aiemmin: peruspunainen (VGA 72710 Bloody Red) pohjalle, sitten alaoikealle pienempi läntti valkoisella (tässäkin RAL9001) taitettua väriä, tilan salliessa sotkin vielä yhden vaaleamman punaisen ja tökin sen edellisen läntin ylävasempaan sektoriin, sikäli kuin pystyin hallitsemaan osumiani tässä mittakaavassa. Sokerina cappucinossani lisäsin jonnekin ylävasemmalle valkoisen täplän. Tästä kuvakulmasta laserini näyttivät vallan mainioilta, vaikka itse sanoinkin.

Kanuunan sisäputken pohja pitäisi varmaan maalata mustaksi uudemman kerran. Tummanharmaa sopi metallipintaan mutta iski vähän silmään juuri suorissa kuvakulmissa.

Ikkunaluukkujen hohtavuudesta en ollut ihan niin tyytyväinen, mutta ne olivat tosiaan ahtaat ja sillä hemmetin hankalat. Kiiltopisteen lisääminen kenties auttaisi tilannetta, noiden pienimpien lasien kohdalla en tiennyt, uskaltaisinko vai tulisiko niistä vain kokovalkoisia jos yrittäisin...

Uskalsinpas sittenkin ja samalla vaivalla maalasin tykin putken pohjan mattamustalla. Nyt tämä sai riittää.

Ei öljyä roskiin!

Noni, perusjutut oli maalattu, joten nyt oli aika kaivaa öljymaalit ja tinnerit paletille.

Paneelirajat ja varjot

Tein jatkuvasti seepialitkustani liian paksua - tai sitten siveltimeni oli turhan iso. Tai sitten litku soljuisi rakosiin paremmin, jos kirkas/satiinilakkaisin maalattavani ensin. Tähtäilin litkua kaikkiin uriin ja varjopaikkoihin, enkä lähtenyt sille linjalle että olisin tuhrannut koko napin tummalla litkulla ja sitten siivonnut ylimääräisiä pois. Näin pieni miniatyyri oli vähän hankala työstää.

Seuraavana iltana siivoilin tekosiani ohentimella. AC/10:n hylsynpoistoportti saikin jäädä kakkaisemmaksi.

Nyt tuo piti jättää kuivumaan pariksi päiväksi, jotta varjoni olisivat kunnossa ennen nurtsivihreää testiäni. Jos joutuisin litkuttamaan rajoja uudelleen vielä myöhemmin, tekisin sen sitten viimeistelyvaiheessa kaiken muun ohessa.

Noita UAC-tunnuksia saattaisin tunkata yhdenmukaisiksi vaaleanharmaalla (Stonewall...) kolmiolla noiden vähän niin ja näin maskauksesta selvinneiden päälle. Jos sen tekisi ennen lisäöljypuuhastelua niin lopputuloksen ei pitäisi kärsiä.

Vihreä testi

Joulupukin kollegat toivat loppiaisena mm. neljää eri Abteilungin maalia ([ABT220 Dark Brick Red, ABT260 Oxide Patina, ABT090 Industrial Earth, ABT094 Green Grass]) ja kirkkaahko vihreä sopi tähän testattavaksi oikein hyvin, jos vain osaisin käyttää sitä. Ehkä se toimisi vähän niinkuin aiemmin käyttämäni buff mutta paremmin väriin sopivana. UrbanMechillä ei kumminkaan ollut keskikokoista lasertykkiä, joten öljyväreillä linssiefektien säätämistä ei tarvinnut ruveta vouhottamaan.

Perinteitä kunnioittaen tökin jokusen maalitäplän verran vihreää, sitten levittelin sitä pyöreäkärkisellä blendaussiveltimelläni. Ehkä siitä jäi jonkunlainen kevyt vihreä kerros, minun silmilläni ja ilman vertailukuvien vierekkäinpitämistä en osannut sanoa suoraan.

 

En näemmä edes pilannut vihreällä aiempaa litkutustani, joten en odottanut joutuvani korjaamaan sitä/niitä. Voitto tämäkin.

Roskiksen maalikuvion hienosäätöä

Tunkkausta

No niin. Ensimmäisenä piti korjata harmaat jalat ja pää, koska niiden kylmä värisävy ei toiminut lämpimien kanssa. Kylmänharmaa oli myös askeleen vaaleampaa kuin mitä kaipasin, joten plöräytin paletilleni taas aluksi harmaata. Lisäsin siihen kaksi tippaa saksalaista harmaata ja sitten kaksi tippaa punaista (VMA 71003 Red RLM23), ja sekoitin tarmokkaasti. Tämä näytti jo purkinkannellani paremmalta, joten aloitin maalaamalla yhden polven heti vihreän alueen vierestä. Ero harmaissa väreissäni ei ollut mitenkään valtava, mutta miniatyyrin pinnassa kahden eri värillä maalatun polven suhde ympäristöönsä oli kuitenkin mieletön.

Mietiskelin viimeksi, josko saappaiden/jalkojen olisi pitänyt olla vähän vihreään taitetut, jotta se noudattaisi spriteä paremmin, mutta en halunnut tähän ihan liian montaa erilaista väriä. Päätin siis käyttää päässä ja alajaloissa samaa räätälöityä harmaatani.

Nappasin mustaa (VMA 71057 Black) ja maalasin sillä ikkunalasit, AC/10:n suuaukon ja eri tuikkujen ja vastaavien linssit. Sitten kävin saksalaisharmaalla läpi eri venttiiliaukkoja ja vastaavia niitä jo ennen öljylitkutusta korostaakseni.

Vihreiden osien korostus

Sotkin kokeilumielessä neukkulan 3B-vihreään kaksi tippaa kirkkaampaa vihreää (VGA 72730 Goblin Green) ja korostin jonkun verran vihreitä yläpintoja ja kulmia. Vähän samalla idealla kuin miten korostin Archerin punaisia panssaripaneeleja Ferrarinpunaisella, mutta tässä efekti olisi voinut olla selvempikin.

Jatkoin seuraavana iltana korostusjekkujani vähän voimakkaammin. Ensin korjasin näkemäni alimaalatut puunväriset osat, sitten tein ohuita viivoja niiden paneelien kulmiin keltaokralla.

Vihreitä korostaakseni maalasin samanlaisia ohuita viivoja eri kulmia ja paneelien yläreunoja korostaakseni. Nyt en sekoittanut värejä, vaan käytin suoraan aiempaa goblin green -maalia.

Iho- ja metallifiksit

Maalasin isoimmat huomaamani ongelmat piiloon puulla, sitten tein keltaokralla korostuksia lähinnä paneelien yläpintoihin. Tai mikä nyt valoa milloinkin parhaiten kaappaisi.

Lopuksi korjasin jokusen metalliosan (hyppyrakettien suuttimet esimerkiksi) ja lisäsin kattoluukun saranan saksalaisharmaalla. Kai nuo harmaatkin kaipaisivat samalla tavalla jonkunlaista linjakorostusta, ehkä se onnistuisi kylmänharmaan ja punaisen sekoituksella, ilman saksalaisharmaan tummennusefektiä.

Harmaat saappaat ja kypärä

Sekoitin taas uuden ihmemaaliyrityksen: epämääräiseen plöräykseen kylmänharmaata lisäsin kaksi tippaa RLM-punaista. Siitä tuli vähän turhan punaista, joten sekoitin siihen vielä tipan vaaleampaa harmaata (VGA 72749 Stonewall Grey). Tällä maalasin parhaan taitoni mukaan (tirsk) ohuita paneelirajakorostusviivoja.

Ehkä niistä oli jotain iloa. Käytin tätä samaa maalia jonkunsorttiseen tummanharmaiden osien kuivaharjaamiseen, jotta niiden yksityiskohdat hyppäisivät vähän paremmin näkyviin.

Yksilöllisiä tunnisteita

Jotta tälle ei kävisi niinkuin edellisprojektilleni (raivaaja-T-34/76), päätin yksilöidä kävelevän roskikseni nyt, ennen litkutuksia ja säistystä. Kun vekottimen inspiraatio tuli Doomista ja jonkunlainen yksikkö sillekin piti keksiä kodiksi niin eiköhän omistajaorganisaatio ollut jo aika selvä: Union Aerospace Corporation, se sopi BattleTechin korporaatiomaailmaan kuin berserkkilyönti pernaan.

Kuten noista neljästä wikin esimerkkikuvatuksesta näkyi, valinnanvaraa toteutukselle oli. Ajattelin toteuttaa tuon pienillä kolmionmuotoisilla maskiteipinpaloilla ja kahdella harmaalla pallolla. Fiiliksestä riippuen joko samansävyisillä tai sitten vähän tuota sinistä (ja muistikuviani) jäljitellen eri harmailla. UAC-tekstiä en välttämättä yrittäisi tähän skaalaan toteuttaa, logo saisi riittää.

Leikkelin askarteluveitsellä pienen teräväkärkisien kolmion maskaukseen. Se oli noin kolme kertaa liian suuri, joten käytin siitä vain kärjen. Tämän painoin vasemman jalan yläpäähän hyvin näkyvään paikkaan. Päätin testata pohkeissa vielä kahta pienempää logoa, joten jatkoin alkuperäisestä kolmiostani pari jatkopalaa. Olin varovaisen toiveikas, vaikka tiesin että ympyränmaalaustaitoni pensseleillä oli absoluuttisen nollan tasoa.

Hulluuksissani mietin hetken tekeväni tuplapallot eri harmailla, joten aloitin kylmänharmaalla. Ensimmäisen osoittautuessa perinteisen mahdottomaksi, tökin vain pari pallomaisuutta vierekkäin kaikille kolmelle tunnukselle.

Teippien poistamisen jälkeen ei ollut syytä juhlaan, mutta sitä minä vähän odotinkin. Petyin silti osaamattomuuteeni: vallankin vasemman jalan versio oli mätä, pohkeiden tunnusten kanssa vallankin vasen oli siedettävämpi. Silti, huono idea, olisi pitänyt jättää yrittämättä tässä skaalassa.

Kaipa tästä jotain tulisi vielä öljymaalien kanssa puljattaessa. Eikä tätä näin läheltä muuten katsottaisi, maalausvirheet eivät ainakaan omiin paljaisiin silmiini pistäneet mutta kuvastahan niitä saattoi vain hävetä.

Roskista maalaamassa

Pohjamaalaus

Maalasin nappulan taas punaisella pohjamaalilla (VSP 70624 Pure Red). Tällä kertaa en ruvennut säätämään kynäruiskun kanssa vaan maalasin kaiken käsipelillä.

 

Päätin vähän rajoittaa aiemmin itseäni vähän häirinnyttä "kuva edestä, kuva takaa, kuva jostain muualta" -toistoa gimppaamalla tätä postausta varten samaa vaihetta kuvaavat kuvatukset yhteen ja samaan kuvaan.

Teeman valinta

Olin alunperin vähän tutkalla siitä mitä haluaisin edes tehdä sitten kun käsissä ei ole Jade Falcon -yksikkööni meneviä koneita, tai jos niillä ei ole selvää ehdotusta taustalla kuten viime vuoden Archerissa. En ollut vieläkään kehitellyt oman perustamattoman palkkisporukkani teemaa, joten tekemättömästä työstä ei ollut apua. Jostain syystä UrbanMech ei kutsunut maalaamaan sitä Kell Houndiksi tai miksikään satunnaisesti valituksi tunnetummaksi palkkisjengiksi.

Sittenpä törmäsin uudelleen innokkaampien somettajien jossain aiemmin kovasti jakelemaan kuvaan ja se inspiroi samantien:

(c) Eldoniusrex

Pöljänä en kumminkaan meinannut tehdä ihan vain viherharmaata niinkuin tuossa taideteoksessa, vaan halusin pitää aidon ja alkuperäisen Doom-jantterin käsivarret kuvassa mukana jollain tavalla.

Taisteluhaalari

Koska kissat vahtivat maalivarastoni kannen päällä, valitsin dynaamisesta satunnaisarkistostani jokusen maalipurtilon. Täydellistä tähän sopivaa vihreäähän minulla ei ollut, joten uutta olisi sotkettava. Plöräytin metallikannelleni Neukkuvihreää 3B (VMA 71281 3B Russian Green) ja sekoitin siihen suoraan kaksi tippaa kellertävää (VMA 71033 Yellow Ochre). Maalasin sopivannäköiset osat tällä ja vähän ylikin.

Tuo oli, kuten näkyi, todella synkkä värisävy. Yritin jostain syystä tehdä jonkunlaista wet blending -hommaa, joten vaalensin maaliani tipalla kellertävää ja maalasin hippasen pienempiä pinta-aloja. Ideana oli taas jättää tummin maalikerros varjoiksi. Innostuin iteroimaan tätä yhteensä viisi kierrosta, jolloin lopuksi maali oli jo aikalailla erilaista kuin aloittaessani, tässä pari prosessikuvaa asiasta kiinnostuneille:

Kyllä vain, tekeleeni oli tummempi kuin avaruusmerijalkaväen VGA-väritetty edustaja. Suunnittelin korostavani yläkulmia kirkkaammalla vihreällä sitten kun kaikki perusmaalaus olisi alta pois.

Käsivarret ja vatsalihakset

Tuomiopäivän sankarilla oli sekä paljaat käsivarret että omituinen sikspäkki-ikkuna paidassaan, joten koetin jäljitellä tätä. Onneksi UrbanMechillä oli sopivasti sijoitetut neljä panssarilaattaa juuri tätä tarkoitusta varten, vaikka se olikin kiertänyt torsoaan jonkun verran vasemmalle.

Käsivarsiahan tällä pöntöllä ei ollut, joten päätin maalata osan olkapääaktuaattoreissa möllöttävistä tykeistä ihonvärisiksi ihoteemaa toteuttaakseni. Käytin tässä pohjalla geneerisesti nimettyä puuta (VMA 71077 Wood) merkkaamaan alueita jatkoa varten. Nämäkin meinasin korostaa selvemmin, kunhan värialueet oli ensin määritelty.

Punaisen pohjamaalin haittapuoli tällaisessa vaiheessa oli se, että se teki tästä aika erikoisen näköisen. Punaviherkeltainen nappula oli kuin kourallinen sirkusaakkosia mutta oletettavasti pahemman makuinen.

Taistelusaappaat ja kypärä

Kuvittelin kylmänharmaan (VGA 72750 Cold Grey) olevan juuri sopivan tumma tähän hommaan, mutta eipäs ollutkaan. Maalasin sekä jalat polvista alaspäin että pääkupolin, jotta pääsisin päättämään, oliko ideani kelvollinen.

Aseistuksen bisnespuolen eli autokanuunan (AC/10) ja taskulampun (SLas) putket ja oheissälän, sekä torsosta antennit ja polvien nivelet maalasin saksalaisharmaalla (VMA 71052 German Grey). Olin tykästynyt tähän ei-metalliseen teräspinnan esitystapaan.

Tässä välissä sekä lämpimät vihreät että kellertävät toimivat yhdessä kivasti, nimensäkin mukaisesti kylmät harmaat eivät sopineet kahteen muuhun niin ollenkaan. Joutuisin arpomaan väriteoriaa tai jotain, jotta löytäisin lämpimämmän harmaan reseptin tähän miniatyyriin. Tippa (tummaa) punaista oletettavasti veisi pitkälle, mutta sitä pitäisi testata.

Kohti seuraavaa askelta

Perusmaalauskuvio oli aikalailla tässä. Halusin lähinnä nähdä, oliko ideassani mitään itua vai oliko kaikki vain haihattelua. Olin tyytyväinen siihen, että värilämpöjä lukuunottamatta käikäle vaikutti pitkälti siltä mitä ajoin takaa. Tietysti tämän ehtisi pilata moneen kertaan mutta ei sitä kannattanut tässä huolestuilla.

Sain eri alueet blokattua kahden tunnin maalailuilla, seuraavaksi näitä hienosäädettäisiin. Pääsisinkö siitäkin kahdessa tunnissa seuraavaan teemaan? Siitä kertoisin teille ensi kerralla.

Projekti I/24

Roskapönttö

Minulla oli vielä kolme salvage-lootaa Klaanikickstartista jäljellä, arvoin niistä jonkun hetken UrbanMechin ja Mongrel/Grendel A:n välillä. Päädyin kävelevään roskikseen, koska sen voisi vain maalata suoraan lootasta.

Eipä tässä sen ihmeempiä. Kun ehtisin, aloittaisin roskien poisraapimisesta ja pohjamaalauksesta, kuten aina. Kustomointia tuo saattaisi kaivata piiska-antennien verran.